Hattujen sodan päiväkirjat
Kirja on ilmoitettu Tietokirjallisuuden Finlandia -ehdokkaaksi 2024.
Ehdokkaat valitsee 6-henkinen lautakunta ja lopullisen valinnan tekee kansanedustaja Pekka Haavisto.
Tiburtius 11.8.1742. perääntymisestä Tuomarinkylästä:
‘... huvitin itseäni seuraamalla miten venäläiset ampuivat tykillä marssivaa rivistöämme. Heidän laukauksensa jäivät kuitenkin liian lyhyiksi. Pommit iskeytyivät pohjattomaan suohon, missä ammusten sytytinputket heti sammuivat. Se oli minulle hienoin näky koko sotaretken aikana.’
Hattujen sota oli vuosina 1741–1743 käyty Ruotsin ja Venäjän välinen sota.
Ruotsin armeijan kuninkaallisen henkivartiokaartin pappi Tiburtz Tiburtius piti sodan aikana päiväkirjaa, jossa hän kuvasi paitsi sodan raakuutta ja järjettömyyttä, myös elämää ja maisemia Suuren Rantatien varrella.
Venäjän armeijan ylilääkäri Johann Jacob Lerche teki samoin omasta näkökulmastaan. Lisäksi Lerche kirjoitti kesän 1743 merisodasta Suomen karikkoisessa saaristossa.
Päiväkirjat avaavat ikkunan 1700-luvulle. Ne on nyt ensi kertaa käännetty suomeksi.
Asiantuntijoiden artikkelit siviiliväestön kohtalosta, ajan armeijoista ja sotilaiden kartoista syventävät näkymää.
Kuvitus ja kartat yhdistävät historiaa ja nykypäivää.
Mikä hattujen sota?
Kolmikolkkahattu ruotsalaisen sotilaan päässä.
Piirros: Juha Kaukinen
Nimen alkuperä
Hattujen sodaksi sanotaan vuosina 1741–1743 käytyä Ruotsin ja Venäjän välistä sotaa, joka päättyi Turun rauhaan elokuussa 1743.
Hattujen sota -nimitys tuli siitä, että Suuren Pohjan sodan jälkeen Ruotsin säätyvaltiopäivillä mielipiteet säätyrajojen yli olivat jakautuneet revanssisotaa Venäjää vastaan kannattaviin ’hattupuolueen’ kannattajiin ja sotaa vastustaviin ’myssyihin’. Sotaa kannattavat nimittivät vastustajiaan saamattomiksi myssyiksi ja saivat itse nimen hatut tuolloin tavallisen kolmikolkkahatun mukaan.
Hattupuolueen päästyä voitolle julistettiin heinäkuussa 1741 sota Venäjälle, ja sota sai nimen hattujen sota. Tavoitteena oli saada Venäjältä takaisin Suuressa Pohjan sodassa menetettyjä alueita, kuten vähintäänkin Karjalan kannas ja Käkisalmen lääni itä-Karjalassa, ehkä jopa alueita Baltiasta.
Ruotsin kannalta sota sujui surkeasti ja Venäjän joukot miehittivät Suomen kesän 1742 aikana. Miehitysajasta käytetään nimitystä pikkuviha. Turun rauhassa 1743 Ruotsi menetti lisää alueita Suomessa ja raja tuli nyt Kymijoen läntisimpään haaraan Pyhtään Ahvenkoskelle.
Raja Kymijoelle 1743
Uudenkaupungin rauha vuonna 1721 päätti suuren Pohjan sodan ja Venäjän miehityskausi Suomessa eli isovihan aika päättyi. Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle paitsi Inkerinmaan, Viron, Liivinmaan ja Käkisalmen läänin eteläosan myös Karjalankannaksen läntisen osan (punainen alue).
Turun rauha vuonna 1743 puolestaan päätti hattujen sodan ja pikkuvihan ajan. Nyt Ruotsi joutui luovuttamaan lisää alueita kaakkoisesta Suomesta (ruskea alue). Myös Hamina, Lappeenranta ja Savonlinna jäivät Venäjän puolelle rajaa.
Venäläisessä hallintokäytännössä nämä alueet muodostivat ’Vanhan Suomen’, joka sitten yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812.
Rajamuutokset Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa 1721 ja 1743.
Kuvan lähde: Yrjö-Koskinen, Voionmaa (1916): Suomen historia – Kansakoulun oppi- ja lukukirja
Päiväkirjojen kirjoittajat Tiburtius ja Lerche
Tiburtz Tiburtius
Ruotsin armeijan kuninkaallisen henkivartiokaartin pappi hattujen sodassa, sittemmin Vretan luostarin seurakunnan pappi, valtiopäivämies
Alkuperäisteos:
Historia om finska kriget åren 1741 och 1742. Stockholm 1817.
Johann Jacob Lerche
Venäjän armeijan saksalainen ylilääkäri Ruotsia vastaan käydyssä sodassa, laajasti oppinut mies, mm. kirjeenvaihdossa Linnén kanssa.
Alkuperäisteos:
Rußisch-kaiserlichen Collegienraths, und Doctors der Arzneywissenschaft, Lebens- und Reise-Geschichte, von ihm selbst beschrieben, und mit Anmerkungen und Zusätzen.
Halle: Curts Witwe 1791. Uudelleenjulkaisija Elibron Classics 2005
Lisänä asiantuntijoiden artikkelit
Hattujen sodan armeijat
Tiburtius ja Lerche historiallisina lähteinä
Sodan tausta ja seuraukset
Elämäkerta-tiedot: Tiburtius ja Lerche
Juha Kaukinen
Teemu Keskisarja
Hannu Salovaara
Everstiluutnantti (evp) toimii aktiivisesti Uudenmaan Karoliineissa, joka vaalii Ruotsi-Suomen ajan sotilasperinteitä ja edistää karoliiniajan historian harrastusta.
Dosentti, historioitsija, kansanedustaja on julkaissut lukuisia yrityshistoriikkeja ja parikymmentä historiateosta, mm. Murhanenkeli – Suuren Pohjan sodan ihmisten historia (2019) ja Hattujen sota (2022).
Historian harrastaja Helsingin Tapaninvainiosta. Kirjoittanut paikallishistoriasta kaupunginosayhdistyksen Tarinoita Tapaninvainiosta
-blogiin ja alueen lehtiiin.
Hattujen sodan kartat
Tuhot Suuren Rantatien varrella
Jan Strang
Eila Suominen
Tietokirjailija, historiantutkija ja antikvaarinen kirjakauppias. Teoksia karttahistoriasta, kirjahistoriasta ja Helsingin historiasta. Suomen vanhojen karttojen asiantuntija.
Eläkkeellä oleva haminalainen historianopettaja ja kirjailija. Teoksia Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741–1743 (2019) ja Pikkuvihan sotaorpo (2020).
Kirjan toimittaja
Hannu Salovaara (s. 1950) on helsinkiläinen historian harrastaja. Hän on kirjoittanut paikallishistoriasta kaupunginosayhdistyksen Tarinoita Tapaninvainiosta -blogiin ja alueen lehtiin.
Työuransa Salovaara teki elintarviketieteilijänä Helsingin yliopistossa, josta jäi eläkkeelle täysin palvelleena viljateknologian professorina vuonna 2015.
Mistä kirjan voi ostaa
Kirjakaupat ja kirjaosastot
noin 40-45 €
41,60 € + postituskulut
Suoramyynti kirjan esittelytilaisuuksissa
35 €
Kirjan esittelyjä:
ti 14.11. klo 18–19 Malmin kirjasto
ma 20.11. klo 18–19 Pukinmäen kirjasto
ti 21.11. klo 18–19 Oulunkylän kirjasto
ke 22.11. klo 18–19 Tapanilan kirjasto
to 23.11. klo 15–16.30 Loviisan kaupunginmuseo
to 23.11. klo 17.30–19 Pyhtään kirjasto
ke 29.11. klo 18-19 Paloheinän kirjasto
to 14.12. klo 15.30-17 Kotkan kaupunginkirjasto
to 14.12. klo 18 Hamina, Pikkuympyrä 8 (sisäpiha, Teschenin kellari)
2024:
ke 7.2. kl 18 Malm svenska ungdomsförening
https://www.facebook.com/malmsvenskauf/?locale=sv_SE
ti 20.2. klo 13.30 Madetojan palvelutalo, Pukinmäki
ke 3.4. klo 18-19 Töölön kirjasto
Lisää aiheesta:
Kirja-arvostelu Agricola-verkossa (dos. Antti Räihä, JY):
Hattujen sota 1741–1743 kaksin silmin nähtynä
Hattujen sodan päiväkirjat
Alkuperäiset teokset: Tiburtius, Lerche
Kääntänyt: Hannu Salovaara
© Hannu Salovaara & Avenly Oy 2023
Kustantaja: Avenly Oy
Kirjoittajakunta: Hannu Salovaara, Teemu Keskisarja, Eila Suominen, Jan Strang, Juha Kaukinen
Graafinen suunnittelu: Sirkka Wallin / EsWe Suunnittelu
Kansikuva: Pinja Kapanen
Paino: Kirjapaino Bookcover Oy, Seinäjoki 2023
ISBN 978-952-94-8283-2
Avenly Oy hallinnoi elintarviketeknologian alan patentteja ja niiden teollisoikeuksia ja on nyttemmin laajentanut toimialaa mm. kirjojen kustantamiseen.